Turun saaristoon: Korpooström & Nauvo

Hangosta lähdimme maanantaina aamulla jatkamaan matkaa. Tuuli oli idästä, joten länteen suuntautuva siirtymä oli ihan järkevä valinta. Niinpä pian satamasta lähdön jälkeen tempaisimme genuan auki ja päästelimme menemään. Vauhti vaihteli melkoisesti, mutta huiput oli yli 8 solmua. Ihan kiva. Jiippejä tuli melkoisesti, mutta päästiin ihan kivasti koko matka vain myötätuulikäännöksillä. Vasta Korpooströmin edustalla vedettiin genua takaisin rullalle.

Muuten keli oli ok, aluksi jopa kuuma, mutta viimeisen tunnin pilasi sade. Kokonaisuutena kuitenkin oikein hyvä purjehduspäivä - reilut 50 mailia ja keskinopeus oli 6,5 solmua. Varsin ok. Korpooström oli aika täynnä, mutta löysimme paikan niin, että seuraavaksi päiväksi luvattu länsituuli osuisi nokkaan. Ensin syötiin, sitten saunaan ja lopuksi veneellä lettukestit. Illan ja yön satoi melkoisesti.

Tuulenpuoleiset veneet nykivät melkoisesti, ei toki erotu kuvassa

Korpooström

Aamulla ei ollut kiirettä, tuuli oli tosiaan kääntynyt ja hetki käytiin läpi miten lähdetään laiturista. Kuten monesti, tässäkin nopeus ja oikea-aikaiset toimet köysien kanssa varmisti onnistuneen lähdön. Sitten vain fendarit talteen ja genua ulos hyvälle myötäiselle. Tuttujakin nähtiin matkalla, mutta muutaman jiipin lisäksi muuta mainittavaa ei ollut matkalla Nauvoon. Satama oli täydehkö, mutta viukaan mahtui ja yllättäen naapuriveneessä tervehti vanha työkaveri.

Olimme jo Korpooströmissä nähneet hieman modatun Maestro 35:n, jossa oli tehty lisäkulkuaukko pääsitloodaan, josta pääsi suoraan perähyttiin (samaan tyyliin kuin esim. Jonmeri 40 tai Swan 40), mutta Nauvossa oli laiturissa erikoinen korotetulla salongilla oleva Maestro 35. Vene oli kohtuullisen hyvin varusteltu matkavene, mutta silti erikoinen kansiratkaisu hämmästytti - kansi näytti ihan alkuperäiseltä.

Erikoinen Maestro 35

Peräkansi sivulta

Nauvoon päättyi Laurin purjehdus ja meillä alkoi suunnittelu Ruotsiin siirtymiseksi. Ajatus oli huitaista jonnekin Kustavin/Uudenkaupungin suunnalle, josta yhdellä noin 160nm huitaisulla olisi pelipaikoilla. Ennusteet näytti huonoilta niin sateen, lämpötilan kuin tuulenkin suhteen. Niinpä päätimme ottaa yhden ylimääräisen päivän Nauvossa, vaikka seuraava päivä ei lopulta ollutkaan kovin sateinen - harmaa vain. Illalla jyrisi ja salama iskikin lähelle satamaa, mutta kuitenkin riittävän kauas.

Täydehkö Nauvon satama

Sähköpisteiden kapasiteetti on alakanttiin...

Hangon regatta

Calimera rantautui Hankoon jo torstaina kun taas regatta alkoi perjantaina. Tyypilliseen tapaan joku miehistöstä oli myös skabaamassa ja viime hetken muutoksella kisamiehistöön meni perjantaina Hanna. Itse purjehdus meni keskinkertaisesti mukavassa kelissä, mutta lauantain ja sunnuntain lähtöihin osallistui Oskari, menestys oli samaa tasoa.

Perjantaina paikalle saapuivat myös Nikke ja Olli. Kelit olivat kohdillaan ja aurinko helli. Satama oli viikonloppuna aika täynnä, mutta tilaa riitti silti joka päivä. Liekö suhdanteet tai suhteellisen korkea satamamaksu (29€+5€ sähköstä/vrk) karkoittaneet väkeä... Kuppilat oli toki täynnä ja ravintolavaraukset tarpeen.

Regatassa on aina hyvä edustus klassisia puuveneitä eikä tämäkään vuosi ollut poikkeus. Kasit, kutoset ja muut pienemmätkin herättävät ansaittua ihailua. Hieno ulkonäkö vaatii omistajalta paljon ponnisteluja ja ylläpitoon joutuu panostamaan. Vastapainoksi löytyi toki kohtuullisen kulahtaneitakin kisarasseja, mutta nämä keräsivät ihailun sijaan lähinnä sääliä.

Hulinat rauhoittuivat sunnuntaina, jolloin mukaamme liittyi Lauri. Jäimme vielä yöksi Hankoon, josta suurin osa kisailijoistakin oli jo ehtinyt lähteä - kenties tuuliennusteiden vuoksi: maanantaille luvattiin noin 10-12m/s suoraan lännestä, joten kotimatka pääkaupunkiseudulle olisi melkoista tikkausta...

Reissu alkoi - Hankoon!

Aiemmilta vuosilta tuttua loman aloitustaktiikkaa käytettiin taas kun kesäkuun viimeisenä päivänä Calimera irtosi kotisataman laiturista ja lähti kohti Hankoa. Tällä kertaa tosin pari merkittävää eroa: kipparina toimi Niken sijaan Hanna ja miehistönä oli pari kaveria, Oskari ja Tarja - Nikke jäi kirjaimellisesti rannalle. Tämä on tosin vain väliaikaista, sillä perjantaina alkoi myös Niken loma ja pääsi liittymään joukkoon. Eipä silti, hyvä vain, että veneessä on kaksi osaavaa kipparia.

Köydet irti ja menoksi

Haukilahdesta kohti Kirkkonummea

Hannan johdolla Calimera oli ensimmäisen yön Kirkkonummella seuran saaressa, toisen yön Raaseporin Sommarössä ja torstaina Calimera pääsikin jo Hankoon. Hangossa on sopivasti viikonloppuna regatta, joka on muutamana viime vuotena jäänyt pidempien reissujen takia kokonaan väliin. 

 

Kesäreissu 2015 - suunnitelma

Pähkäiltiin jo viime syksynä riittääkö intoa enää kesällä purjehtimaan koko lomaksi (reissussa tuli kohtuullinen veneähky), mutta niin vain talven aikana heräsi into ja kesäreissua on suunniteltu hyvä tovi. Vaihtoehtoja oli oikeastaan kaksi - molemmat kehuttuja ja meille uusia: Saimaa ja Ruotsin Höga kusten. Päädyimme jälkimmäiseen. Odotettavissa olisi siis korkeita rantoja perinteisen matalan saariston sijaan.

Höga kusten

Höga kusten sijaitsee noin Vaasan tasolla, mutta luonnollisesti Pohjanlahden länsipuolella. Ei siis mikään mahdoton matka - hyvin rauhallinen kesäreissu siis. Itse Höga kustenin alue ei ole kuin noin 50 nm pitkä, joten siellä ei tarvitse miettiä pitkiä siirtymisiä. Pelipaikoille siirtymiseen kätevin tapa lienee huitaista suoraan Turun saaristosta - matkaa tulee noin 150-200 nm, eli aamulla kun lähtee niin on seuraavana päivänä perillä.

Tietoa Höga kustenista on ihan kohtuullisesti ja löytyy ihan oma sivusto. Googlaamalla pääsee jo pitkälle, mutta joku paikallisyhdistys on tehnyt mukavan vihkosen (saa tilattua netistä) alueen satamista ja muistakin paikoista sekä lisäksi hankimme erillisen Norrlandskust-kirjan, jossa tosin huomattavasti laajempi alue. Näillä ja merikartoilla pärjää varmasti hyvin. Paluumatkaa silmälläpitäen hankimme venemessuilta Ahvenanmaan satamakirjan, jossa on merkitty vierassatamien lisäksi myös muita ankkuripaikkoja. Katsotaan ehditäänkö sitä hyödyntää loppumatkasta...

Pieninä muutoksina veneen varustukseen vaihdoimme kumiveneen pienempään - mahtuu paremmin veneen sisälle säilöön ja liikumme pääosin kahdestaan, jolloin pieni ja kevyt jolla on paikallaan. Lisäksi taitettavat polkupyörät jätettiin kyydistä ja tilalle tuli kaksi potkulautaa! Näillä tekee kauppareissut mukavasti ja mahtuvat todella pieneen tilaan. Lisäksi uutena kokeiluna meillä on nyt yrttien sijaan matkassa kirsikkatomaattipensas! Hyvällä tuurilla saamme salaatteihin omasta takaa aineksia.

Keliennusteet alkavat muuttua kesäisemmiksi, meri lämpenee ja kesäloma lähestyy uhkaavasti - Calimera pääsee taas tekemään sitä mihin se on luotu. Tällä kertaa suuntana on kuitenkin luode tai jopa pohjoinen, joten samalla saadaan laajennettua reviiriä entisestään myös pohjoiseen päin.

Kauden aloitus!

Työt ja muut kiireet ovat vieneet aikaa, joten blogi on ollut talviteloilla, mutta nyt kun purjehduskausi on taas kotimaassakin alkanut niin tarinaa myös blogiin.

Aloitetaan vielä viime vuoden puolelta. Nostimme siis Calimeran ylös syksyllä, mutta pressut laitoimme päälle vasta juuri ennen joulua. Tämä oli ihan fiksua, sillä useammallakin naapurilla oli revennyt oma pressu syksyn kovissa tuulissa. Lunta saatiinkin sitten heti tuon jälkeen. Alkuvuosi sitten taas toi niin vettä, loskaa kuin luntakin ja sitten lumet olivatkin jo sulamassa. Parina viikonloppuna tuuli kovempaa, mutta pressu pysyi oikein hyvin kohdillaan. Tuntuu oudolta, että osaa veneistä ei peitelty lainkaan. Erityisen outoa tämä on silloin, kun veneen vieressä on pressukehikkorakennelma odottamassa pystytystä. No, ehkä näihinkin oli syynsä.

Veneellä ei talvella ollut ihmeempää tekemistä, joten virikkeitä piti hakea toisaalta. Kävimme talvella viikonloppureissulla Tukholmassa (jee, risteily, jossa ei tarvinut itse tehdä mitään!) ja Tukholman päässä ohjelmana oli käydä venetarvikeliikkeissä. Tuntuu, että Ruotsissa on tässäkin enemmän tarjontaa ja sopivasti monessa paikassa oli myös joulun jälkeiset alennusmyynnit (mellandagsrea). Tämä sopi meille mainiosti. Matkaan tarttui elektroniikkaa sekä Ruotsin karttoja ja kirjoja. Homma toimi hyvin: Viikarin terminaalilta Slussenille, josta ostettiin matkakortti, ladattiin vähän arvoa ja sitten vain bussilla olisiko ollut 442) itään ja vartin päästä oltiinkin jo pysäkillä, josta lyhyt marssi Bennsille ja vieressä on myös Seasean myymälä sekä pari muuta venesälää myyvää pienempää liikettä. Paluumatkalla pysäkki on terminaalin vieressä ja näin saa päivälle mukavasti ohjelmaa. Slussenilla on Nautiska Magasinetin liike, jossa hyvä valikoima purjehdus(henkisiä) vaatteita sekä karttoja ja kirjoja.

Venemessuillakin tuli käytyä, mutta siellä anti jäi vähän vaatimattomaksi. Purjeveneitä ei montaa ollut, mutta hyvällä prosentilla käytiin tutustumassa. Varustepuolelta löytyi jotain pientä ja tarttuipa matkaan myös Ahvenanmaan satamakirja, jossa vierassatamien lisäksi on myös ankkuripaikkoja. Tästä kirjasta oltiin kuultu jo aiemmin, joten ostettiin heti kun se sopivasti osui eteen. Nyt kun olemme tottuneet ankkuroitumiseen niin tuntuu luontevalta hyödyntää enemmän luonnonsatamia ja ankkuroitua. Katsotaan nyt sitten kuinka paljon ollaan mukavuudenhaluisia, eli mennään varmaan kuitenkin jonkin verran palvelusatamienkin kautta.

Vaikka Calimeran moottori onkin toiminut hyvin viimeiset 1,5v, halusimme kartoittaa messuilla vaihtoehtoja Volvolle. Järkevimpiä (hinta, koko ja huoltopisteet huomioiden) olivat Kubota-pohjaiset mallit. Näistä sinisen vaihtoehdon myyjä oli asiallinen ja vastasi mihin osasi ja muissa tarkemmissa kysymyksissä antoi toisen veijarin yhteystiedot, joka sitten osaisi kertoa tarkemmat tiedot. Punaisen vaihtoehdon tiskiltä emme saaneet aluksi yhtään palvelua ja sitten esittelijä ei osannut vastata kysymyksiimme moottoriin liittyen. Kaikenkaikkiaan suhtautuminen oli varsin ylimielistä – meitä ei selvästikään kaivattu paikalle. No, saimme kyllä näinkin selville meille parhaimman vaihtoehdon.

Yleisesti on hämmästyttävää, että vieläkin monilla myyjillä (eikä pelkästään veneilypiireissä) on ylimielinen asenne eikä edes aitoa halua esitellä tuotetta ja kertoa sen ominaisuuksista. Valitellaan kyllä lamaa ja ties mitä kun ei kauppa käy. Messuosastokin on jo kohtuullinen investointi, joten luulisi olevan kiinnostusta yrittää edes. Ehkäpä punaisia moottoreita myydään jo nyt vain niin levottomia määriä, ettei tarvitse uusia asiakkaita edes hankkia.

Talvi oli Espoossa lopulta aika vaatimaton. Jos yhdellä sanalla kuvaisi niin harmaa. Näytti jo siltä, että pääsiäisenä vene olisi vesillä, mutta ei sentään. Pääsiäisenä saimme räntää, mutta 2. pääsiäispäivänä poistimme Calimeran talvipressun. Monia erilaisia suunnitelmia oli veneen laitolle jo syksyllä, mutta keväällä keskityttiin vain normaaleihin kevättoimiin eli pohjan kevyt putsaus, uusi antifouling, kylkien vahaus ja pari muuta pientä korjausta.

Vesillelasku - melkoisessa sumussa

Vene saatiin vesille hyvin huhtikuun lopussa, joten pääsimme viettämään vappua Kaivariin. Juhlan kunniaksi laitettiin vielä juhlaliput ylös. Ihan kiva, mutta lauantaina paluumatkalla keli oli aika kylmä ja jopa märkä. No, kotisatamaan päästiin ihan hyvin. Sitten purjehduksen sijaan keskityttiinkin lähinnä mökkeilyyn aina juhannukseen asti.

Vappu Kaivarissa

Netti veneessä

Vähän aiempaan säätietojen saamiseen liittyen kerron tässä vähän kuinka nettiyhteys on järjestetty Calimerassa ja miten sen voisi järjestää - niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Jokainen meistä on tottunut jo siihen, että netti on käytettävissä niin kotona, töissä kuin vapaallakin. Tästä ei haluta luopua veneillessäkään vaan säätiedot, uutiset, sähköpostit ja blogit pitää päästä katsomaan myös reissussa. Laitteina on yleensä kännykkä, tabletti tai tietokone. Kännykkäliittymiin tarjotaan Suomessa usein edullista kiinteää nettiyhteyttä, jolloin sillä voi surffata netissä kiinteään kuukausihintaan niin paljon kuin ehtii, mutta on myös liittymiä, joissa on datakatto, jolloin tietyn datasiirtomäärän jälkeen yhteys hidastuu merkittävästi tai siitä joutuu maksamaan lisää. Samoja kännykkäoperaattoreiden dataliittymiä voi käyttää hyväksi tableteissakin, jolloin sim-kortillisissa laitteissa toimii netti niin pitkään kun operaattorin verkkoa riittää (käytännössä koko Suomen rannikko). Sama periaate myös tietokoneissa, jolloin niiden kylkeen on laitettu mokkula, jossa samanlainen liittymä.

Kännyköiden etuna on tietenkin se, että niissä liittymä on yleensä jo valmiina ja monissa älypuhelimissa yhteyden voi jakaa, jolloin tabletilla ja tietokoneella voi käyttää puhelimen nettiyhteyttä langattomasti! Tämä toimii kokemuksiemme mukaan hyvin, joskin se syö puhelimen akkua tehokkaasti. Kuitenkin varsin kätevä ominaisuus. Suomessa tämä on kätevää, mutta ulkomailla ja varsinkin pohjoismaiden ja EU:n ulkopuolella datavierailun kustannukset nousevat todella koviksi, jolloin suomalaisella liittymällä ei ole taloudellisesti järkevää surffata netissä. Vaihtoehtoina on hankkia paikallinen (prepaid-)liittymä tai sitten globaaliliittymä. Globaaleista tai semi-globaaleista liittymistä meillä ei niin ole kokemusta, mutta paikalliset prepaid-liittymät olivat ihan näppäriä ja kustannustehokkaita.

Tavallista (käytön mukaan maksettavaa) liittymää ei yleensä voi hankkia ellei asu maassa, joten tällöin veneilijän vaihtoehdoksi jää vain prepaid-liittymä. Näitä ei kaikista paikoista saa ilman henkilöpapereita, mutta yleensä turisteille kuitenkin myydään liittymä. Näitä voi sitten käyttää samalla tavala kuin kotimaan liittymää data-käyttöön. Me teimme niin, että laitoimme ulkomaalaisen prepaid-liittymän sim-kortin tablettiin, jolloin siinä oli koko ajan netti käytössä ja jaoimme siitä netin muille laitteille tarvittaessa (wifi hotspot). Toimi oikein hyvin. Ihan samalla tavalla sim-kortin voi tunkea mokkulaan ja käyttää tietokoneessa.

Monet satamat tarjoavat ilmaista tai maksulllista wifi-yhteyttä, mutta usein signaali on niin huono, ettei laitteet saa veneeltä hyvää yhteyttä. Tähän vaivaan on ainakin kaksi ratkaisua: voi itse siirtyä lähemmäksi lähetintä tai sitten parantaa vastaanotinta. Calimerassa on tällä hetkellä kaksi erilaista wifi-boosteria, jotka voidaan laittaa tietokoneeseen kinni ja siten tehostaa merkittävästi wifi-signaalin vastaanottoa. Käytännön testeissä havaitsimme, että wifi-boosteri paransi monesti ratkaisevasti yhteyttä ja mahdollisti netin käytön veneessä. Erityisesti ankkuripaikoilla tämä oli hyvä varuste. Toki itse laitteella on merkitystä. Huomasimme, että tablettimme (ASUS) wifi-vastaanotin oli huomattavasti parempi kuin Applen Ipadin ja se jopa voitti perusläppärin vastaanottimen. Niinpä hyvällä ja herkällä vastaanottimella varustettu tabletti voi saada wifi-yhteyden, vaikka läppäri tai muu laite ei sitä saisikaan.

Wifi-boosterissa on antenni ja johto, joka tulee tietokoneen usb-porttiin. Ei muuta. LAite saa virran usb-portin kautta tietokoneesta ja samaa narua menee myös data. Aika simppeli laite siis. Ensimmäinen boosteri (Digital yacht WL-50) hankittiin ennen reissua SVB:ltä, mutta jo havaittiin matkalla, että se ei toiminut kunnolla. Niinpä se palautettiin SVB:lle, josta pienen tutkimisen jälkeen lähettivät meille uuden (WL-60). Olimme kuulemma ensimmäiset, joilla laite oli ollut viallinen, mutta muuten kyllä laittoivat mukisematta uuden laitteen tilalle. Näinhän sen pitäisikin takuuasioissa toimia. Valitettavasti tämä malli saapui hieman myöhässä, joten saimme sen lopulta vasta palattuamme Suomeen.

WL50

Alfa

Toinen ja pääasiassa käytetty wifi-boosteri hankittiin Teneriffalta Lola-nimisestä kaupasta. Siellä oli monia vaihtoehtoja ja saksalaisten kehuma Alfa-merkkinen boosteri oli loppunut kun s/y Palomaxin Anne ja Seppo olivat ostaneet viimeisen kappaleen. Onneksi liikkkeessä oli muitakin vaihtoehtoja ja niinpä hankimme liikkeen tehokkaimman mallin noin 40 euron hintaan. Tämä toimi ihan hyvin, mutta oli tarkoitettu sisäkäyttöön, jolloin sitä ei voinut jättää ulos yöksi tms. Alfa-malli oli samanlainen ja toimi samalla tavalla. WL-50 puolestaan oli paremmin säänkestävä ja siksi se onkin kiinteänä asennuksena kaidetolpassa.

Nämä wifi-boosterit tulevat yleensä muutaman metrin usb-piuhan kanssa, mutta sopivan paikkaan laittaminen vaatii pidempää piuhaa ja nämä laitteet vaativat siihen aktiivisen usb-jatkopiuhan. Tämän ideana on varmistaa se, että wifibooster saa riittävästi virtaa ja että se siten toimisi myös pidemmän johdon päässä. Aktiivisen usb-piuhan saa esim. verkkokauppa.comista, jossa 10 metrin naru maksaa noin 20 euroa. Samaa narua voi hyödyntää myös mm. mokkulaan. On myös olemassa yhdistelmälaitteita, joissa ulos tulee tolppaan pari antennia: toinen wifi-vastaanotin ja toinen 3g/4g-vastaanotin ja veneeseen tullee sitten nettiyhteys molempien kautta. Nämä ratkaisut ovat käteviä, mutta yleensä kustannukset ovat luokkaa 1000 euroa laitteiden osalta.

Satelliittipuhelimellakin sai nettiyhteyden, mutta se on äärimmäisen hidas ja todella kallis, joten se ei sovi nettisurffaukseen. On toki olemassa nopeita satelliittiyhteyksiä, jolloin nettiyhteys on jo vähän nopeampi, mutta nämä lähinnä megajahdeissa nähdyt ratkaisut ovat yhä tolkuttoman kalliita ja silti verrattain hitaita.  


Netti veneeseen - kustannuksien mukaan:

• ilmainen/edullinen: sataman wifi (boosterilla tai ilman)
• "ilmainen"/edullinen: kännykällä/mobiilidataliittymällä (lähinnä kotimaassa)
• edullinen: prepaid-dataliittymällä (lähinnä ulkomailla)
• kallis: satelliittiyhteys (kun kustannuksilla ei ole väliä)

Tolpassa veneen nettiyhteyden tuovat antennit

Säätiedot pidemmillä purjehduksilla

Nyt on se aika vuodesta kun monet suomalaisetkin venekunnat laittavat veneitään Kanarian suunnalla ylityskuntoon ja onpa jotkut jo lähteneetkin kohti Karibiaa. Kun oma vene on talviteloilla niin kerrotaan hieman näille vielä purjehtiville olennaisesta asiasta nimittäin säätiedoista ja miten niitä voi saada matkalla.

Reissun aikana meiltä kyseltiin miten oikein saamme säätiedot veneelle kun ollaan merellä viikko tai pidempään vesillä ilman nettiä vai onko meillä edes säätietoja. Tähän on muutama lähestymistapa. Osa veneilijöistä ei juuri välitä säästä, toiset vain katsovat sopivan keli-ikkunan mihin lähteä ja luottavat sitten pärjäävänsä, jotkut puolestaan hankkivat mahdollisimman kattavat ennusteet, suunnittelevat sen perusteella lähtöajan ja matkalla hankkivat tuoreet säätiedot lähinnä satelliittipuhelimen tai satelliittien kautta toimivan nettiyhteyden avulla. Sitten on toki niitäkin, jotka kyttäävät sääikkunaa, mutta koskaan ei ole sopiva keli, joten jämähtävät satamaan. Jokainen taaplaa tavallaan ja toimii sen mukaan mikä itselle parhaiten sopii.

Meillä kuvio meni niin, että seurasimme tietenkin maissa netin kautta sääennusteita. Riippui hieman missä mentiin, mutta yleensä muutamaa palvelua käyttäen sai aika hyvän kokonaiskäsityksen. Meillä oli käytössä pääasiassa Windguru, PassageWeather sekä Predictwind. Nämä riittivät hyvin Kanarialle asti kun merellä oltiin maksimissaan vain 4 päivää putkeen. Pidemmille ylityksille latasimme Passageweatherin ennusteet sekä gribit ja matkan varrella myös latasimme uudet gribit satelliittipuhelimen nettiyhteyden avulla.

Lisäksi kun matkassa on satelliittipuhelin niin voi myös saada säätietoja kotijoukoilta tai erikseen hankitulta säävelholta. Tämä on äärimmäisen kätevää silloin kun taustaväki pystyy seuraamaan reittiä reaaliajassa ja katsomaan useita eri sääennusteita ja siten arvioimaan tulevaa säätä. He sitten lähettävät tarvittavia vinkkejä, ohjeita tai varoituksia tekstiviestillä satelliittipuhelimeen (sekä Inmarsatin että Iridiumin puhelimiin lähetys internetissä ilmaista), jotka veneellä voidaan lukea ja tehdä tarvittavia muutoksia reittivalintaan. Hyvin hyödyllistä vähänkään pidemmillä ylityksillä ja lisää mielestäni turvallisuutta. 

Mikä ihmeen grib? 

Grib on lyhennys GRIdded Binarysta, joka käytännössä tarkoittaa tiettyä tiedostomuotoa, jossa kuvataan säätilaa. Yleensä siitä muodostuu kuva tietyn alueen säästä - useimmiten tuulesta, mutta monesti näytettävät tiedot pystyy määrittelemään tilaus/latausvaiheessa. Tuulen lisäksi voi ladata myös ennusteen aalloista (suunta ja korkeus + swelli) sekä virrasta, lämpötilasta, ilmanpaineesta, sateesta, pilvisyydestä jne. Gribin voi ladata ilmaiseksi eri sääpalveluiden kautta, joskin sitten vielä tarvitsee jonkin ohjelman, jolla katsoa tiedostoja. Näitäkin saa ilmaisia, ihan hyviäkin vielä.

Me käytimme hetken aikaa tabletissa erästä ohjelmaa, mutta siirryimme nopeasti käyttämään vain läppäriä, johon sai kiinni satelliittipuhelimen. Läppäriin olimme asentaneet ohjelmaksi ZyGribin, joka oli varsin toimiva ohjelma. Siinä pystyy määrittelemään grib-tilaukseen tarkasti mistä alueelta haluaa tietoa, mitä kaikkea tietoa tarvitsee sekä miltä ajalta ja millä frekvenssillä. Näin siirrettävän datan määrää pystyi kontrolloimaan hyvin ja normaali muutaman päivän ennuste latautui parissa minuutissa (no, yhteysajasta varmaan yli puolet meni erilaiseen kytkentään ja handshake-vaiheeseen, itse lataus kesti alle minuutin). Kustannusta tästä tuli noin euron/minuutti, eli budjetti ei kaadu vaikka lataisi tiedot päivittäin ylityksillä.

ZyGribin käyttöliittymä (www.zygrib.org)

ZyGribin käyttöliittymässä voi valita näytettävät tiedot kuvassa ja muut tiedot näkyvät sivupalkissa sikäli kun ne sisältyivät grib-tilaukseen. Siinä missä ZyGrib lataa gribit niin toinen vaihtoehto on tilata gribit sähköpostilla. Tällöin tilaussähköpostiin tulee vastauksena tilattu grib-tiedosto sähköpostin liitteenä. Tässä on myös sellainen vaihtoehto, että voi tilata ennakkoon tietyin intervallein tulevan grib-tiedoston määrittelemillään spekseillä. Kätevä silloin kun haluaa seurata samaa aluetta pidempään.

Zygribin suurena plussana on ilmaisuuden lisäksi myös se, että siihen voi ladata jo valmiiksi maailman pohjakartan, jolloin sitä ei enää erikseen tarvi ladata gribien taustalle. Tämä säästää todella paljon dataa ja siten euroja. Kun grib-tiedosto on ladattu koneelle se on tietenkin järkevä tallentaa ja tutkia tarvittaessa myöhemmin uudestaan. Lähinnä näiden tietojen perusteella teimme päätöksen Kap Verdeltä lähdettyämme koukata hieman aiemmin etelään, jossa oli silloisen ennusteen mukaan paremmat tuulet. Todellisuudessa eroa ei juuri ollut, mutta ajatus oli hyvä.


Entäs ne muut?

PassageWeather on näppärä silloin kun on hyvä tai edes kohtuullinen nettiyhteys käytettävissä. Palvelusta voi vain katsoa, mutta myös ladata helposti haluamansa alueen sääennusteen viikoksi. Plussaa tässä on se, että PassageWeather antaa säätiedot kuvana, jossa on kartta pohjalla. Näin ollen ennusteita voi selata kuin valokuvia esim. tabletilla tai läppärillä, miksei kännykälläkin. Tämä toisaalta tekee tiedostot suuriksi, jolloin niiden lataaminen satelliittipuhelimella on hidasta ja kallista. Ennen lähtöä satamasta ladattuna kuitenkin varsin hyvä ja hyödyllinen. Käytettiin paljon. 

Tuuliennuste ARC-reitille (www.passageweather.com)

Esimerkiksi ylläolevasta tuuliennusteesta nähdään, että Kanarialla on juuri nyt todella heikkoja tuulia ja jopa vastatuulta alkumatkasta Karibialle (kuten muuten oli meilläkin tasan vuosi sitten). Lisäksi tuuli on aika heikko ja vasta viimeiselle kolmannekselle olisi parempi tuuli. No, tämä on vain yhden hetken ennuste, joten luonnollisesti pitää katsoa pidemmällä aikavälillä. Ennusteesta kuitenkin näkee, ettei pasaati vielä puhalla kunnolla. Yleensä tuulet ovat vielä tässä vaiheessa hieman epävakaisia (vaikka moni aloittaakin ylityksensä marraskuussa - maksimoidakseen ajan Karibialla) ja tilanne normalisoituu yleensä joulukuun lopulla. Niinpä varmin ylityskeli olisikin todennäköisesti joskus tammikuun alussa. Passageweatherin sivuilta saa myös tarkempaa tietoa vallitsevista virroista ja tuulista maailman merillä sekä ennusteet myös aalloille ja muulle. Toimii myös ihan Itämerelle.


Windguru on lähinnä kai surffareille suunnattu sääpalvelu, josta voi katsoa tiettyjen sijaintien sääennusteen, painottuen tuulenennustamiseen. Tämä ennuste on kuitenkin hyvin paikallinen ja meidän kokemuksen mukaan luotettava vain parin päivän päähän, vaikka ennustetta riittää viikoksi. Tämä on hyvä tsekata lähtö- ja saapumissatamasta kun tekee lyhyempiä purjehduksia. Toki tämä antaa kohtuullisen kuvan myös yleisestä säätilasta valitussa paikassa. Käytettiin aika paljon Euroopassa.

Espoon Haukilahden ennuste (www.windguru.cz/fi)

Windguru antaa ennusteissaan eniten painotusta tuulelle, mutta kertoo myös mm. lämpötilan, pilvisyyden ja pilvikerrosten peittävyyden sekä sademäärän. Ihan ok, mutta toimii lähinnä parin päivän etäisyydelle ja silloinkin voi tulla muutosta. Tosin tämä pätee aika moneen muuhunkin sääennustuspalveluun. Plussaa tässäkin on edullisuus, eli palvelu on ilmainen.

Predictwind on hyvin samanlainen kuin Windguru, mutta antoi taas yhden vertailutiedon lisää sekä antaa myös graafisen esityksen kuten Passageweather. Tätä käytettiin myös jonkin verran, mutta osin maksullisena tyydyimme karvalakkiversioon. Sekin riitti ihan hyvin. Luonnollisesti muitakin sääpalveluita erityisesti purjehtijoille on vaikka kuinka. Tässä nyt oli vain tarkoitus esitellä muutama, joita me käytimme matkalla. Itämerellä yleensä riittää yksi sääennuste ja jos se on kovin kiharainen niin sitten tietenkin voi olla tarpeen tarkastaa muitakin lähteitä.
 
Matkalla oppi sen, että itämeren ulkopuolella yksi tietolähde ei oikein ole riittävä vaan kannattaa vilkaista useampaa. Lisäksi tällöin korostuu myös aaltoennusteen merkitys - sillä on suuri vaikutus kun mennään pienemmillä veneillä. Useampia ennusteita seuraamalla voi huomata jotain outoa, mikä pakottaa tarkempaan tutkimiseen tai sitten oma käsitys tilanteesta vain vahvistuu. Molempi parempi. Lisäksi satelliittipuhelin osoittautui varsin hyödylliseksi erityisesti säätietojen saamisessa tekstiviestitse veneelle ja myös nopean lisätiedon pyytämisessä - taustajoukoissa kannattaakin olla joku sääasioista ymmärtävä tai sitten hankkia palvelu joltain sen taitavalta. 

Ilman säätietoja ja satelliittipuhelimia on purjehdittu menestyksellä maailman ympäri, mutta itselle tieto ei tässä tapauksessa tuo tuskaa vaan ehkä enemmän varmuutta ja voi ainakin yrittää välttää ylimääräisiä haasteita. Kyllä niitä muutenkin riittää. Näissä yllä mainituissa sääpalveluissa on se plussa, että niitä voi kokeilla kuka vain ihan ilmaiseksi. Aika nopeasti pääsee perille siitä, mikä toimii itselle ja mikä ei.