lauantai 29. marraskuuta 2014

Netti veneessä

Vähän aiempaan säätietojen saamiseen liittyen kerron tässä vähän kuinka nettiyhteys on järjestetty Calimerassa ja miten sen voisi järjestää - niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Jokainen meistä on tottunut jo siihen, että netti on käytettävissä niin kotona, töissä kuin vapaallakin. Tästä ei haluta luopua veneillessäkään vaan säätiedot, uutiset, sähköpostit ja blogit pitää päästä katsomaan myös reissussa. Laitteina on yleensä kännykkä, tabletti tai tietokone. Kännykkäliittymiin tarjotaan Suomessa usein edullista kiinteää nettiyhteyttä, jolloin sillä voi surffata netissä kiinteään kuukausihintaan niin paljon kuin ehtii, mutta on myös liittymiä, joissa on datakatto, jolloin tietyn datasiirtomäärän jälkeen yhteys hidastuu merkittävästi tai siitä joutuu maksamaan lisää. Samoja kännykkäoperaattoreiden dataliittymiä voi käyttää hyväksi tableteissakin, jolloin sim-kortillisissa laitteissa toimii netti niin pitkään kun operaattorin verkkoa riittää (käytännössä koko Suomen rannikko). Sama periaate myös tietokoneissa, jolloin niiden kylkeen on laitettu mokkula, jossa samanlainen liittymä.

Kännyköiden etuna on tietenkin se, että niissä liittymä on yleensä jo valmiina ja monissa älypuhelimissa yhteyden voi jakaa, jolloin tabletilla ja tietokoneella voi käyttää puhelimen nettiyhteyttä langattomasti! Tämä toimii kokemuksiemme mukaan hyvin, joskin se syö puhelimen akkua tehokkaasti. Kuitenkin varsin kätevä ominaisuus. Suomessa tämä on kätevää, mutta ulkomailla ja varsinkin pohjoismaiden ja EU:n ulkopuolella datavierailun kustannukset nousevat todella koviksi, jolloin suomalaisella liittymällä ei ole taloudellisesti järkevää surffata netissä. Vaihtoehtoina on hankkia paikallinen (prepaid-)liittymä tai sitten globaaliliittymä. Globaaleista tai semi-globaaleista liittymistä meillä ei niin ole kokemusta, mutta paikalliset prepaid-liittymät olivat ihan näppäriä ja kustannustehokkaita.

Tavallista (käytön mukaan maksettavaa) liittymää ei yleensä voi hankkia ellei asu maassa, joten tällöin veneilijän vaihtoehdoksi jää vain prepaid-liittymä. Näitä ei kaikista paikoista saa ilman henkilöpapereita, mutta yleensä turisteille kuitenkin myydään liittymä. Näitä voi sitten käyttää samalla tavala kuin kotimaan liittymää data-käyttöön. Me teimme niin, että laitoimme ulkomaalaisen prepaid-liittymän sim-kortin tablettiin, jolloin siinä oli koko ajan netti käytössä ja jaoimme siitä netin muille laitteille tarvittaessa (wifi hotspot). Toimi oikein hyvin. Ihan samalla tavalla sim-kortin voi tunkea mokkulaan ja käyttää tietokoneessa.

Monet satamat tarjoavat ilmaista tai maksulllista wifi-yhteyttä, mutta usein signaali on niin huono, ettei laitteet saa veneeltä hyvää yhteyttä. Tähän vaivaan on ainakin kaksi ratkaisua: voi itse siirtyä lähemmäksi lähetintä tai sitten parantaa vastaanotinta. Calimerassa on tällä hetkellä kaksi erilaista wifi-boosteria, jotka voidaan laittaa tietokoneeseen kinni ja siten tehostaa merkittävästi wifi-signaalin vastaanottoa. Käytännön testeissä havaitsimme, että wifi-boosteri paransi monesti ratkaisevasti yhteyttä ja mahdollisti netin käytön veneessä. Erityisesti ankkuripaikoilla tämä oli hyvä varuste. Toki itse laitteella on merkitystä. Huomasimme, että tablettimme (ASUS) wifi-vastaanotin oli huomattavasti parempi kuin Applen Ipadin ja se jopa voitti perusläppärin vastaanottimen. Niinpä hyvällä ja herkällä vastaanottimella varustettu tabletti voi saada wifi-yhteyden, vaikka läppäri tai muu laite ei sitä saisikaan.

Wifi-boosterissa on antenni ja johto, joka tulee tietokoneen usb-porttiin. Ei muuta. LAite saa virran usb-portin kautta tietokoneesta ja samaa narua menee myös data. Aika simppeli laite siis. Ensimmäinen boosteri (Digital yacht WL-50) hankittiin ennen reissua SVB:ltä, mutta jo havaittiin matkalla, että se ei toiminut kunnolla. Niinpä se palautettiin SVB:lle, josta pienen tutkimisen jälkeen lähettivät meille uuden (WL-60). Olimme kuulemma ensimmäiset, joilla laite oli ollut viallinen, mutta muuten kyllä laittoivat mukisematta uuden laitteen tilalle. Näinhän sen pitäisikin takuuasioissa toimia. Valitettavasti tämä malli saapui hieman myöhässä, joten saimme sen lopulta vasta palattuamme Suomeen.

WL50

Alfa

Toinen ja pääasiassa käytetty wifi-boosteri hankittiin Teneriffalta Lola-nimisestä kaupasta. Siellä oli monia vaihtoehtoja ja saksalaisten kehuma Alfa-merkkinen boosteri oli loppunut kun s/y Palomaxin Anne ja Seppo olivat ostaneet viimeisen kappaleen. Onneksi liikkkeessä oli muitakin vaihtoehtoja ja niinpä hankimme liikkeen tehokkaimman mallin noin 40 euron hintaan. Tämä toimi ihan hyvin, mutta oli tarkoitettu sisäkäyttöön, jolloin sitä ei voinut jättää ulos yöksi tms. Alfa-malli oli samanlainen ja toimi samalla tavalla. WL-50 puolestaan oli paremmin säänkestävä ja siksi se onkin kiinteänä asennuksena kaidetolpassa.

Nämä wifi-boosterit tulevat yleensä muutaman metrin usb-piuhan kanssa, mutta sopivan paikkaan laittaminen vaatii pidempää piuhaa ja nämä laitteet vaativat siihen aktiivisen usb-jatkopiuhan. Tämän ideana on varmistaa se, että wifibooster saa riittävästi virtaa ja että se siten toimisi myös pidemmän johdon päässä. Aktiivisen usb-piuhan saa esim. verkkokauppa.comista, jossa 10 metrin naru maksaa noin 20 euroa. Samaa narua voi hyödyntää myös mm. mokkulaan. On myös olemassa yhdistelmälaitteita, joissa ulos tulee tolppaan pari antennia: toinen wifi-vastaanotin ja toinen 3g/4g-vastaanotin ja veneeseen tullee sitten nettiyhteys molempien kautta. Nämä ratkaisut ovat käteviä, mutta yleensä kustannukset ovat luokkaa 1000 euroa laitteiden osalta.

Satelliittipuhelimellakin sai nettiyhteyden, mutta se on äärimmäisen hidas ja todella kallis, joten se ei sovi nettisurffaukseen. On toki olemassa nopeita satelliittiyhteyksiä, jolloin nettiyhteys on jo vähän nopeampi, mutta nämä lähinnä megajahdeissa nähdyt ratkaisut ovat yhä tolkuttoman kalliita ja silti verrattain hitaita.  


Netti veneeseen - kustannuksien mukaan:
  • ilmainen/edullinen: sataman wifi (boosterilla tai ilman)
  • "ilmainen"/edullinen: kännykällä/mobiilidataliittymällä (lähinnä kotimaassa)
  • edullinen: prepaid-dataliittymällä (lähinnä ulkomailla)
  • kallis: satelliittiyhteys (kun kustannuksilla ei ole väliä)
Tolpassa veneen nettiyhteyden tuovat antennit

torstai 13. marraskuuta 2014

Säätiedot pidemmillä purjehduksilla

Nyt on se aika vuodesta kun monet suomalaisetkin venekunnat laittavat veneitään Kanarian suunnalla ylityskuntoon ja onpa jotkut jo lähteneetkin kohti Karibiaa. Kun oma vene on talviteloilla niin kerrotaan hieman näille vielä purjehtiville olennaisesta asiasta nimittäin säätiedoista ja miten niitä voi saada matkalla.

Reissun aikana meiltä kyseltiin miten oikein saamme säätiedot veneelle kun ollaan merellä viikko tai pidempään vesillä ilman nettiä vai onko meillä edes säätietoja. Tähän on muutama lähestymistapa. Osa veneilijöistä ei juuri välitä säästä, toiset vain katsovat sopivan keli-ikkunan mihin lähteä ja luottavat sitten pärjäävänsä, jotkut puolestaan hankkivat mahdollisimman kattavat ennusteet, suunnittelevat sen perusteella lähtöajan ja matkalla hankkivat tuoreet säätiedot lähinnä satelliittipuhelimen tai satelliittien kautta toimivan nettiyhteyden avulla. Sitten on toki niitäkin, jotka kyttäävät sääikkunaa, mutta koskaan ei ole sopiva keli, joten jämähtävät satamaan. Jokainen taaplaa tavallaan ja toimii sen mukaan mikä itselle parhaiten sopii.

Meillä kuvio meni niin, että seurasimme tietenkin maissa netin kautta sääennusteita. Riippui hieman missä mentiin, mutta yleensä muutamaa palvelua käyttäen sai aika hyvän kokonaiskäsityksen. Meillä oli käytössä pääasiassa Windguru, PassageWeather sekä Predictwind. Nämä riittivät hyvin Kanarialle asti kun merellä oltiin maksimissaan vain 4 päivää putkeen. Pidemmille ylityksille latasimme Passageweatherin ennusteet sekä gribit ja matkan varrella myös latasimme uudet gribit satelliittipuhelimen nettiyhteyden avulla.

Lisäksi kun matkassa on satelliittipuhelin niin voi myös saada säätietoja kotijoukoilta tai erikseen hankitulta säävelholta. Tämä on äärimmäisen kätevää silloin kun taustaväki pystyy seuraamaan reittiä reaaliajassa ja katsomaan useita eri sääennusteita ja siten arvioimaan tulevaa säätä. He sitten lähettävät tarvittavia vinkkejä, ohjeita tai varoituksia tekstiviestillä satelliittipuhelimeen (sekä Inmarsatin että Iridiumin puhelimiin lähetys internetissä ilmaista), jotka veneellä voidaan lukea ja tehdä tarvittavia muutoksia reittivalintaan. Hyvin hyödyllistä vähänkään pidemmillä ylityksillä ja lisää mielestäni turvallisuutta. 

Mikä ihmeen grib? 

Grib on lyhennys GRIdded Binarysta, joka käytännössä tarkoittaa tiettyä tiedostomuotoa, jossa kuvataan säätilaa. Yleensä siitä muodostuu kuva tietyn alueen säästä - useimmiten tuulesta, mutta monesti näytettävät tiedot pystyy määrittelemään tilaus/latausvaiheessa. Tuulen lisäksi voi ladata myös ennusteen aalloista (suunta ja korkeus + swelli) sekä virrasta, lämpötilasta, ilmanpaineesta, sateesta, pilvisyydestä jne. Gribin voi ladata ilmaiseksi eri sääpalveluiden kautta, joskin sitten vielä tarvitsee jonkin ohjelman, jolla katsoa tiedostoja. Näitäkin saa ilmaisia, ihan hyviäkin vielä.

Me käytimme hetken aikaa tabletissa erästä ohjelmaa, mutta siirryimme nopeasti käyttämään vain läppäriä, johon sai kiinni satelliittipuhelimen. Läppäriin olimme asentaneet ohjelmaksi ZyGribin, joka oli varsin toimiva ohjelma. Siinä pystyy määrittelemään grib-tilaukseen tarkasti mistä alueelta haluaa tietoa, mitä kaikkea tietoa tarvitsee sekä miltä ajalta ja millä frekvenssillä. Näin siirrettävän datan määrää pystyi kontrolloimaan hyvin ja normaali muutaman päivän ennuste latautui parissa minuutissa (no, yhteysajasta varmaan yli puolet meni erilaiseen kytkentään ja handshake-vaiheeseen, itse lataus kesti alle minuutin). Kustannusta tästä tuli noin euron/minuutti, eli budjetti ei kaadu vaikka lataisi tiedot päivittäin ylityksillä.

ZyGribin käyttöliittymä (www.zygrib.org)
ZyGribin käyttöliittymässä voi valita näytettävät tiedot kuvassa ja muut tiedot näkyvät sivupalkissa sikäli kun ne sisältyivät grib-tilaukseen. Siinä missä ZyGrib lataa gribit niin toinen vaihtoehto on tilata gribit sähköpostilla. Tällöin tilaussähköpostiin tulee vastauksena tilattu grib-tiedosto sähköpostin liitteenä. Tässä on myös sellainen vaihtoehto, että voi tilata ennakkoon tietyin intervallein tulevan grib-tiedoston määrittelemillään spekseillä. Kätevä silloin kun haluaa seurata samaa aluetta pidempään.

Zygribin suurena plussana on ilmaisuuden lisäksi myös se, että siihen voi ladata jo valmiiksi maailman pohjakartan, jolloin sitä ei enää erikseen tarvi ladata gribien taustalle. Tämä säästää todella paljon dataa ja siten euroja. Kun grib-tiedosto on ladattu koneelle se on tietenkin järkevä tallentaa ja tutkia tarvittaessa myöhemmin uudestaan. Lähinnä näiden tietojen perusteella teimme päätöksen Kap Verdeltä lähdettyämme koukata hieman aiemmin etelään, jossa oli silloisen ennusteen mukaan paremmat tuulet. Todellisuudessa eroa ei juuri ollut, mutta ajatus oli hyvä.


Entäs ne muut?

PassageWeather on näppärä silloin kun on hyvä tai edes kohtuullinen nettiyhteys käytettävissä. Palvelusta voi vain katsoa, mutta myös ladata helposti haluamansa alueen sääennusteen viikoksi. Plussaa tässä on se, että PassageWeather antaa säätiedot kuvana, jossa on kartta pohjalla. Näin ollen ennusteita voi selata kuin valokuvia esim. tabletilla tai läppärillä, miksei kännykälläkin. Tämä toisaalta tekee tiedostot suuriksi, jolloin niiden lataaminen satelliittipuhelimella on hidasta ja kallista. Ennen lähtöä satamasta ladattuna kuitenkin varsin hyvä ja hyödyllinen. Käytettiin paljon. 

Tuuliennuste ARC-reitille (www.passageweather.com)

Esimerkiksi ylläolevasta tuuliennusteesta nähdään, että Kanarialla on juuri nyt todella heikkoja tuulia ja jopa vastatuulta alkumatkasta Karibialle (kuten muuten oli meilläkin tasan vuosi sitten). Lisäksi tuuli on aika heikko ja vasta viimeiselle kolmannekselle olisi parempi tuuli. No, tämä on vain yhden hetken ennuste, joten luonnollisesti pitää katsoa pidemmällä aikavälillä. Ennusteesta kuitenkin näkee, ettei pasaati vielä puhalla kunnolla. Yleensä tuulet ovat vielä tässä vaiheessa hieman epävakaisia (vaikka moni aloittaakin ylityksensä marraskuussa - maksimoidakseen ajan Karibialla) ja tilanne normalisoituu yleensä joulukuun lopulla. Niinpä varmin ylityskeli olisikin todennäköisesti joskus tammikuun alussa. Passageweatherin sivuilta saa myös tarkempaa tietoa vallitsevista virroista ja tuulista maailman merillä sekä ennusteet myös aalloille ja muulle. Toimii myös ihan Itämerelle.


Windguru on lähinnä kai surffareille suunnattu sääpalvelu, josta voi katsoa tiettyjen sijaintien sääennusteen, painottuen tuulenennustamiseen. Tämä ennuste on kuitenkin hyvin paikallinen ja meidän kokemuksen mukaan luotettava vain parin päivän päähän, vaikka ennustetta riittää viikoksi. Tämä on hyvä tsekata lähtö- ja saapumissatamasta kun tekee lyhyempiä purjehduksia. Toki tämä antaa kohtuullisen kuvan myös yleisestä säätilasta valitussa paikassa. Käytettiin aika paljon Euroopassa.

Espoon Haukilahden ennuste (www.windguru.cz/fi)
Windguru antaa ennusteissaan eniten painotusta tuulelle, mutta kertoo myös mm. lämpötilan, pilvisyyden ja pilvikerrosten peittävyyden sekä sademäärän. Ihan ok, mutta toimii lähinnä parin päivän etäisyydelle ja silloinkin voi tulla muutosta. Tosin tämä pätee aika moneen muuhunkin sääennustuspalveluun. Plussaa tässäkin on edullisuus, eli palvelu on ilmainen.

Predictwind on hyvin samanlainen kuin Windguru, mutta antoi taas yhden vertailutiedon lisää sekä antaa myös graafisen esityksen kuten Passageweather. Tätä käytettiin myös jonkin verran, mutta osin maksullisena tyydyimme karvalakkiversioon. Sekin riitti ihan hyvin. Luonnollisesti muitakin sääpalveluita erityisesti purjehtijoille on vaikka kuinka. Tässä nyt oli vain tarkoitus esitellä muutama, joita me käytimme matkalla. Itämerellä yleensä riittää yksi sääennuste ja jos se on kovin kiharainen niin sitten tietenkin voi olla tarpeen tarkastaa muitakin lähteitä.
 
Matkalla oppi sen, että itämeren ulkopuolella yksi tietolähde ei oikein ole riittävä vaan kannattaa vilkaista useampaa. Lisäksi tällöin korostuu myös aaltoennusteen merkitys - sillä on suuri vaikutus kun mennään pienemmillä veneillä. Useampia ennusteita seuraamalla voi huomata jotain outoa, mikä pakottaa tarkempaan tutkimiseen tai sitten oma käsitys tilanteesta vain vahvistuu. Molempi parempi. Lisäksi satelliittipuhelin osoittautui varsin hyödylliseksi erityisesti säätietojen saamisessa tekstiviestitse veneelle ja myös nopean lisätiedon pyytämisessä - taustajoukoissa kannattaakin olla joku sääasioista ymmärtävä tai sitten hankkia palvelu joltain sen taitavalta. 

Ilman säätietoja ja satelliittipuhelimia on purjehdittu menestyksellä maailman ympäri, mutta itselle tieto ei tässä tapauksessa tuo tuskaa vaan ehkä enemmän varmuutta ja voi ainakin yrittää välttää ylimääräisiä haasteita. Kyllä niitä muutenkin riittää. Näissä yllä mainituissa sääpalveluissa on se plussa, että niitä voi kokeilla kuka vain ihan ilmaiseksi. Aika nopeasti pääsee perille siitä, mikä toimii itselle ja mikä ei.