Kesä 2012

Mistä tämä lähti?

Useamman vuoden pohjoisella Itämerellä puolitonnarilla purjehtimisen jälkeen heräsi ajatus vaihtaa venettä isompaan ja nopeampaan. Vaihtoehtoja kartoitettiin ja lopulta Maestro 35 alkoi vaikuttaa sopivalta vaihtoehdolta - erityisesti sen varsin tilavan perähytin takia. Näitä oli myynnissä verrattain heikosti kotimaassa, joten sen ja ulkomaiden hintatasonkin vuoksi katsastimme tarjontaa myös vähän laajemmalti. Vaihtoehtoja löytyi Euroopasta niin Briteistä, Hollannista, Saksasta kuin Tanskasta.

Useamman kuukauden väännön jälkeen hankimme nykyisen veneemme, s/y Calimeran, keväällä 2012 Tanskasta ja sen kesän purjehdusreissu muodostui hakureissun ympärille. Tuntui mukavalta vaihtelulta purjehtia vain yhteen suuntaan tyypillisen edestakaisen reissun ja samojen paikkojen koluamisen sijaan. Lisäksi nyt oli tarjolla useampikin uusi paikka. Veneen olisi tuonut kotiin viikossakin, mutta kun ei ollut kiire niin meni näin mukavammin.

Vene sijaitsi eteläisessä Tanskassa Augustenborgissa, aika lähellä Saksan rajaa. Niinpä tuli nopeasti ajatus, että kiepautetaan samalla reissulla ensin Saksaan, sitten takaisin Tanskaan ja käydään Kööpenhaminassa, sitten Ruotsin kautta hiljalleen Suomeen. Aikaa oli varattu reilu kuukausi, joten homma hoituisi oikein hyvin. Suunnitelma sai myös tuttuvapiirissä kiinnostusta, joten saimme matkan eri vaiheille useita kavereita mukaan. 

Matkaan! 

Lähdimme Suomesta juhannusaattona (!) lentokoneella Kööpenhaminaan, josta pääsi helposti junalla Sönderborgiin, Augustenborgin viereiseen kaupunkiin. Loppumatka sujui taksilla. Veimme matkatavaramme (yhteensä 100kg!) veneelle ja haimme satamaan aiemmin tilatut tarvikkeet satamakapteenilta. Yllätys oli konttorissa suuri kun kerroimme jatkavamme vielä samana iltapäivänä matkaa!

Kevyet matkatavarat

Emme jääneet liikoja ihmettelemään vaan pikaisen tankkauksen ja tsekkauksen jälkeen lähdimme liikkeelle. Keli oli alkukesäinen, eli viileä, mutta aurinko silti paistoi. Iloa ei kuitenkaan riittänyt pitkään kun tummat pilvet lähestyivät. Lyhyt 10 nm matka Sönderborgiin tarjosi loppupätkälle ukkosta ja kuurosateen, mutta ei sen suurempaa. Olipa ennen kaupungin salmessa sijatsevaa "satamaa" yksi siltakin, joka toki avautui suht sopivasti. Oltiin etukäteen tsekattu aukeamisajat, mutta silta tuntui silti elävän hieman omaa elämää.

Sönderborgin silta, kuninkaallisen mukaan tämäkin nimetty

Laiturissa Sönderborgissa. Vedessä paljon meduusoja...

Seuraavaksi siirryimme Saksan puolelle, Flensburgiin. Ihan kiva kaupunki, mutta viikonloppuna suht hiljainen. Sitten olikin aika jatkaa matkaa. Tarkoitus oli mennä Kielin lahden lähelle, mutta surkea keli (vastatuuli, sade ja heikko näkyvyys) pakotti stoppaamaan Schleimündeen. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Saimme samalla tarpeeksi Saksasta ja seuraavaksi oli suunta takaisin Tanskaan.

Flensburg

Tanskaan mennessä saimme oivallisen purjehduskelin ja meno maistui! Päädyimme Spodsbjergiin. Täällä havaitsimme, että veneemme maasähkössä on vikaa. Tai no, kytkemällä sen saimme koko laiturin pimeäksi. Vika paljastui myöhemmin puutteellisesti tehtyyn asennukseen, jolloin vettä oli päätynyt veneen pistorasian sisään.

Jatkoimme sitten matkaa Tanskan salmien läpi Kalvehaven, Rödvigin ja Dragörin kautta Kööpenhaminaan. Kööpenhaminasta oli aiemmin varannut jo sähköpostilla venepaikan ja näin pääsimme helposti muuten täyteen satamaan. Christianshavn oli sijainniltaan mainio ja venepaikat mielenkiintoiset, mutta kömpelömmille veneille vaikea. Täällä saimme myös niin kavereita seuraksi kuin myös miehistötäydennystä, Oskarin.

Tyypillinen maisema salmissa

Matkalla Köpikseen, vahvistuksena Eeva ja Kaisa

Christianshavn

Ruotsiin

Kööpenhaminan jälkeen lähdimme Ruotsin puolelle Höllvikeniin, jossa kanavaa pitkin pääsee oikaisemaan melkoisesti. Täällä kävimme katsomassa jalkapallon EM-kisojen finaalin. Seuraavana päivänä kanavan läpi ja Ystadiin. Wallanderista ei näkynyt jälkeäkään ja muutenkin kylä jäi vähän pliisuksi. Seuraavana oli vuorossa Bornholm, Tanskalle kuuluva saari Ruotsin eteläpuolella. Rönnen satama oli ihan mukava ja iso ruokakauppa vieressä iso plussa, mutta jotenkin satamaan pääsi autolauttojen aallot ja köydet nykivät tasaisin väliajoin.

Rankka siirtymä kohti Ruotsia, Nikke ja Oskari keräämässä voimia

Höllvikenin kanavaan

Ystad

Rönneen piti saada miehistötäydennystä, mutta lentoja operoinut yhtiö oli mennyt konkurssiin, joten muutettiin pikaisesti kohtauspaikaksi Ruotsin Simrishamn, jonne on Kööpenhaminasta suora junayhteys. Niinpä seuraavaksi lähdettiin Simrishamniin. Täällä oli tivoli ja jonkinmoiset festivaalit, mutta tilaa löytyi ja saimme Jennin täydentämään miehistöä.

Simrishamnista ei päästy lähtemään niin vain - alueella on usein sumua ja nytkin sankka sumu vaivasi useamman päivän. Ennusteet eivät luvanneet muutosta ja tiedot edempää kertoivat paremmasta säästä, joten parin päivän odottelun jälkeen lähdimme jatkamaan matkaa. Melkein koko matka oli todella sankkaa sumua, mutta Karlskronan lähellä se alkoi rakoilla kunnes yllättäen loppui kuin seinään. Tämän jälkeen reissulla ei sitten enää sumua ollutkaan. Huvittavaa oli se, että huomasimme Karlskronassa, että meidän edellä Simrishamnista oli lähtenyt toinen suomalaisvene - s/y Calimero! Heillä oli takanaan talvi Välimerellä.

Simrishamnissa sumu oli satamassakin aika sankka

Simrishamnissa

Sumussa kohti Karlskronaa

Karlskronassa oli edessä miehistönvaihto - Oskari pois ja tilalle puolalainen vahvistus Martha. Tätä ennen kelit olivat olleet vähän keskinkertaiset, mutta sitten alkoi lämpimät kelit. Hassu juttu. Jatkoimme matkaa ja Kalmarsundissa pääsimme kokeilemaan spinnua - hyvin veti ja väriäkin riittää. Olimme yön Kristianopelissa, joka osoittautui oikein idylliseksi paikaksi. Sieltä olikin sitten lyhyt matka jatkaa Kalmariin. Taas saatiin spinnulle töitä. 

Leppoisaa purjehdusta

Spinnu ylös!

Calimeran yläkannen ruokasali

Spinnuttelua Kalmaria kohti

Kalmarin satama näyttää ulkoa vähän ankealta, mutta on oikeasti perukoilla varsin ok - paljon palveluita lähellä ja plussaa myös saunasta! Täältä myös saatiin vihdoin hankittua kunnon grilli - Weberin go-anywhere. Sitten jatkoimme matkaa Borgholmiin, jossa Jenni jäi matkasta. Kaupungin edustallahan on Solliden, joka on tunnettu Ruotsin kuninkaallisten kesäpaikkana. Borgholmista siirrymme Byxelkrookin satamaan Öölannin pohjoisosaan ennen purjehdusta Visbyyn.

Kalmarissa

Kalmarin linna

Nuorimmatkin kuninkaalliset on huomioitu

Borgholm

Monenlaista vesiurheilua

Loput palat Ruotsia

Visby on meille tuttu paikka jo aiemmilta reissuilta, joten tiesimme jo hyvin miten toimia. Sisäsatama oli täynnä, joten menimme aallonmurtajalle kyttäämään vapautuvaa paikkaa. Pian sisäsatamasta lähti vene ja niinpä siirryimme pikaisesti sen paikalle. Näin se käy. Aiemmin pienemmällä veneellä sisäsataman paikat ovat olleet sopivia, mutta nyt 35-jalkainen vene on hieman turhan pitkä - poijua ei saa perän taakse vaan se tulee kylkeä vasten.

Visby

Visbyn satamassa - lyhyt paikka

Visbyssä Martha jäi kyydistä, mutta tilalle saimme Eeron ja Nooran. Pari päivää Visbyssä meni, mutta sitten jatkoimme matkaa läheiseen Lickershamniin. Täällä kävimme pakolliset nähtävyydet läpi. Seuraavana päivänä menimme Fårösundiin, jossa valitsimme satamaksemme sen, jossa oli aallonmurtajalla sauna! Luonnollisesti illalla saunottiin ja kävimme myös uimassa.

Sitten oli vuorossa siirtyminen Sandhamniin. Lähdimme aikaisin aamulla ja ennen iltaa olimmekin perillä. Menimme suoraan Lökholmenin puolelle. Täällä vietettiin viikonloppu, mutta jo sunnuntai-iltana oli aika jatkaa matkaa - kohti kotimaata!

Fårösundin sauna

Sandhamnin Lökholmen

Lökholmen oli niin täynnä, että viereinenkin saari oli käytössä

Sandhamn

Suomeen

Sandhamnista lähdimme yötä vasten kohti Utön saarta. Matka ei ihmeempää tarjonut, kotimaahan palaamisen lisäksi, vaan puksuteltiin aika pitkälti koneella. Utön laituriin kiinnityttiin jo aamupäivällä, mutta vaihdettiin vielä myöhemmin paikkaa. Utössä tavattiin, itseasiassa tähän aikataululla myös tähdättiin, Niken purjehdustuttu Mika. Mika teki tietenkin venetupatarkastuksen ja hyväksyi veneen. No, tuskin oltaisi käännytty takaisin ja lähdetty kauppoja enään perumaankaan.

Utö ja yhteysalus

Utön majakka

Utön maksullinen laituri

Seuraavana aamuna oli tuuli noussut ja täydestä laiturista ei ollut lähtijöitä. Tuuli ei oikeasti ollut niin ihmeinen, hyvä purjehdustuuli. Pikkusen piti naapuriveneen kanssa (samassa poijussa) sumplia lähtöämme ja köysiä irroitellessa joku merten ritari keksi neuvoa Hannaa: "laita tyttö ensin kone päälle"... Eipä arvannut mies Maestroa niin hiljaiseksi veneeksi. Lähtö onnistui hyvin ja purjehdittiin reipashenkisesti Korpooströmiin. Siellä päästiin saunaan ja kaikki kävivät taas uimassa.

Seuraavana päivänä matka jatkui Nauvoon. Purjehdittiin heikohkossa tuulessa, mutta Maestrolle tämäkin maistui - keli oli muutenkin varsin passeli. Nauvossa sitten sanottiin hyväiset Eerolle ja Nooralle, jotka palasivat kotiin. Nauvosta lähdimme seuraavana päivänä Helsingholmiin, mukavaan saareen muutama maili Kasnäsin luoteispuolella. Sieltä puolestaan jatkoimme Hankoon mökille, jossa Niken vanhemmat sekä sisko poikansa kanssa olivat vastassa. Vene-esittelyt ja muut asiaankuuluvat seremoniat kuuluivat tilanteeseen.

Helsingholmissa oli myös EF34-veneiden kokoontuminen 

Mökillä

Tammisaaressa eksoottisempi vene

Loppumatkasta pysähdyttiin vielä Tammisaaressa ja Elisaaressa ennen saapumista Helsingin Ruoholahteen, jossa meillä oli väliaikainen venepaikka. Täällä meitä oli vastassa jo Tanskassa mukana pyörähtänyt Eeva, jonka seurassa viimeisen lomapäivän ilta menikin. Seuraavana aamuna alkoi molemmilla työt, joten loma-aika käytettiin tehokkaasti. 

Mitä reissusta jäi mieleen

Alkumatkasta keli oli huono, sitten parani ja oli oikeastaan puolivälin jälkeen oikein hyvä koko loppumatkan. Calimera osoittautui aika pitkälti sellaiseksi veneeksi, mitä odotimmekin. Pieniä huolia oli sähkölaitteiden osalta, mutta nämä on korjattavissa. Alkuperäinen moottori toimi hyvin, ei mitään ongelmia sen suhteen. Moottorin osalta oli ollut ehkä eniten kysymysmerkkejä. 

Positiivinen yllätys oli veneen nopeus heikossa tuulessa - edellinen vene ei olisi samassa tuulessa liikkunut eikä varsinkaan näin nopeasti. Mikään ratojen raketti Calimera ei ole, mutta riittävän nopea. Spinnuttelu vaatii vielä vähän totuttelua, mutta heikossa myötäisessä se saa veneen liikkumaan ja suhteellisen ripeästikin vielä. Veneen säilytystilatkin sai hymyn suulle - edelliseen veneeseen verrattuna tilaa tuntuu olevan paljon - pelkästään keulan sänkyjen alle yhteen tilaan kolmesta meni 2 polkupyörää, kumivene roippeineen, matkalaukku, kanistereita ja muuta irtotavaraa.

Keulaboksiin menee tavaraa

Joitain varusteluja ja muutoksia veneeseen keksittiin hyvin nopeasti ja näitä lähdettiinkin toteuttamaan myöhemmin. Yleisesti reissu oli suksee ja saimme haettu veneen kotiin - sehän se oli reissun varsinainen tarkoitus. Samalla päästiin purjehtimaan leppoisasti ja nauttimaan kesästä. Ei pöllömpi reissu.

Ilta Ystadissa

Kalmarsundia myötäisessä

Öölannin ruusu 

Aurinko nousee Suomen aluevesillä jossain Ahvenanmaan eteläpuolella

Leppoisaa menoa

Reitti:

Augustenborg (DEN) - Sönderborg (DEN) - Flensburg (GER) - Schleimünde (GER) - Spodsbjerg (DEN) - Kalvehave (DEN) - Rödvig (DEN) - Dragör (DEN) - Copenhagen (DEN) - Höllviken (SWE) - Ystad (SWE) - Rönne (DEN) - Simrishamn (SWE) - Karlskrona - Kristianopel - Kalmar - Borgholm - Byxelkrok - Visby - Lickershamn - Fårösund - Sandhamn - Utö (FIN) - Korpoström - Nauvo -Helsingholm - Hanko - Tammisaari - Elisaari - Helsinki.